Ovet

Tein tässä yksi päivä löydön josta olen todella iloinen, innoissani ja hämmentynytkin mitä ihmettä niille teen tai mihin ne pistän. Kyseessä on siis uusin löytöni vanhat ovet.

Ne ovat oikeasti järjettömän vanhat ja kuluneet ja niitä on kaksin kappalein.

Olin torilla ja näin nämä ihanuudet romujen seassa ja lähdin tinkaamaan yhden oven hintaa. Myyjä (vanha pappa kolmen poikansa kanssa, jotka olivat tulleet torille maalta) ei ollenkaan tajunnut miksi halusin vain yhden oven vaikka kuinka yritin selittää sisustusnäkemyksiäni, vaan aloitti luennon kuin tyhmälle (joksi minua varmaan luuli), että miksi oviaukossa täytyy olla kaksi ovea jos tälläisiä aikoo käyttää. Tätä kesti varmaan vartin vaikka kuinka yritin väliin esitellä ideoitani ja lopulta väsähdin..Sanoin, "hitto, otetaan sitten ne molemmat", pääsen helpommalla! =)

Sitten tajusin, etten saa niitä kävellen mitenkään kotio ja tuskin taksikaan näitä kyytiinsä huolii, joten olin jo perumassa kauppoja, kunnes vanha herra hätääntyivät nähneensä turhaa vaivaa typeryksen opettamiseen ja sanoi pojilleen, että viekää tyttö autolla kotiin, minne hän ikinä haluaakaan. Olin ihan nolona, että tuossahan minä muutaman kilometrin päässä asun, mutta jos ei nyt kuitenkaan...Miehen pojat potkivat nolona kenkiään ja toistalivat, "ei kai ole pakko, tuo on ulkomaalainen.."..isä oli kovana ja pisti vanhimman (n. 40v.) poikansa asialle.
Siinä sitten köröteltiin meidän kotikadulle, jonka aikana vanhapoika ehti melkein läppäistä minua sormille kun erehdyin neuvomaan kuinka yhdestä risteyksestä käännytään, kuulemaan että minä olen IHAN nätti ja asun kyllä kivalla alueella. Ovet autosta pihallemme nostettuaan hän kysyi "nähdäänkö me sitten enää koskaan?", sanoin "tuskin, korkeintaan kirpparilla" ja poitsu huokaisi, "noh, oisitsä kyl ollut IHAN nätti"..Poika varmaan oli luullut raukka, että isän lähetettyään saattokeikalle joutuu alkaa styylaamaankin tuon pelottavan ulkomaalaisen kanssa.. Söpöä ja niin vanhanaikaista kuin nuo ovetkin!

 

 

Jännintä näissä ovissa on se, että ne voi kääntää myös toisinpäin, jolloin tulee esiin sileämpi puoli hakasin ja koukuin.

 

 

 

Ja hei! Niissä on myös aukeavat luukut!!!

 

 

Nyt minulla onkin sitten megaluokan bropleema, mitä teen näille!? Paikan ne ehkä ovat löytäneet ainakin toistaiseksi parvekkeelta (ei tämä kuvauskohta) ,mutta

- Jätänkö nämä luonnontilaan vai maalaanko ne ja jos niin millä värillä?
- Kumpi puoli on ns. oikea/kauniimpi puoli?

- Haluanko hyödyntää aukeavat luukut, jos niin miten?

Mielestäni tämä rouheampi puoli on kauniimpi, mutta sitten taas nuo luukut on hauskat, suunnittelin jo, että käännän luukut aukeamaan toiselle puolelle, mutta se ei ole mahdollista, koska profiileissa on sellaiset urat. Noh, ompahan pähkäiltävää kerrakseen!

Ja anteeksi, taas näitä samoja puita, mutta oli pakko tallentaa nämä tänne blogipäiväkirjaan, että ei tarvitsekkaan lähteä naapurikaupunkiin, kun samat södet puut kukkii kotikadullakin ja näitä voi katsella vaikka kokoajan omalta parvekkeelta.

Superpitkän päivityksen päätteeksi muistutan vielä ARVONNASTA, käyhän osallistumassa siihen TÄÄLLÄ!