Bilbao

Baskimaalla sijaitseva Bilbao valittiin katselmuskohteeksi kolmen päivän ajaksi. Tosin meidän budjetti-hotelli sijaitsi noin 20km päässä keskustasta, Arrigorriagassa, jonka lausuminen saa vieläkin hymyn huulille. Junalla käytiin sitten keskustassa ja vältettiin ikuiset parkkiongelmat.

 

 

 

 

Guggenheimin museota lukuunottamatta emme nähneet kaupungissa mitään ihmeellisen erikoista, johtuen ehkä siksi, että asumme itse samassa maassa ja kohtuu samantyylisen ison kaupungin lähellä. Siinä vaiheessa kun on kiertänyt monia kymmeniä Euroopan isoja kaupunkeja, ne alkaa näyttämään kaikki samalta; keskellä kirkko ja sen ympärillä vanha kaupunki ja sitten ostoskadut, lähiö, kauempana ostoskeskukset. Harvemmin näkyy enää mitään niin ihmeellistä, että se aiheuttaisi WOW-efektin ja se harmittaa. Nykyisin ne kivat fiilarit reissunpäällä tulevat ihan vaan siitä yhteisestä hengaamisesta. Onneksi tuona viikonloppuna Bilbaossa sattui olemaan jonkin sortin katutaide-tapahtuma ja sen parissa riitti ihmeteltävää.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Laventeleita, joita oli ripoteltu ympäri kaupunkia olisi tehnyt mieli nyhtää reppuun nippu tolkulla..

 

 

 

 

Siinä se kuuluisa 1997 avattu Guggenheim Bilbao. Niin kultturellejä emme ole, että sisälle olisimme tahtoneet.. ;)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Minä kun kiinnitän huomioni aina nuihin leipomuksiin, niin oli Panaderian ovella pakko ottaa muutama räpsy muistiin seuraavia leipomuksia silmällä pitäen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huomenna mennään käymään päiväseltään San Sebastianissa, jos et ole lukenut vielä edellisiä matkapostauksia, ne löytävät täältä;

 

1. Santiago de Compostela

 

2. A Coruña

 

3. Matkalla pohjoisessa

 

4. Castro Urdiales

 

Castro Urdiales

Vielä yksi pysähdys ennen Bilbaoon saapumista. Biscayan lahtea kun tässä on nyt koluttu ahkeraan niin vielä kerran käytiin rannassa, Cantabrian maakuntaan kuuluvassa Castro Urdialesissa ja tämähän oli kymppivalinta, koska sattumoisin siellä oli alkamassa Feriat. Joten ei kun katselemaan juhlahumua ja maistelemaan paikallisia pintxoja. Meno alkoi vain iltaa kohti paranemaan, mutta matkaa täytyi jatkaa...

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä niitä pintxoja; calamareja, hodareita, juustoja, kinkkua....

 

 

 

 

Jauhettua verimakkaraa, morcillaa...

 

 

 

 

Meillä lautasella juustoa, ilmakuivattua kinkkua, vihreitä paprikoita, paistettua bacalaoo (kai turska suomeksi?)...

 

 

 

 

Illaksi saavuttiin sitten yöpaikkaamme Bilbaon laitakaupungille ja seuraavana aamuna kun lähdettiin junalle niin oli pakko ikuistaa miten hauskat suojat pyykkitelineille oli pohjoisessa keksitty!! Kertoo siis siitä, että täällä sataa huomattavasti useammin kuin meillä etelässä. Pyykinkuivatustapa ulkona roikottaen itsessään ei ole mitenkään outoa, sitä tehdään joka paikassa koska pyykkiä ei saisi missään nimessä jättää telineessä sisälle kuivamaan, tuo niin paljon kosteutta sisälle, hometta alkaa kasvamaan todella nopeasti.

 

 

 

Huomiseen! <3

 

Matkalla pohjoisessa

 

 

Hmm...täällä missä ajeltiin reissulla olisi pitänyt olla koko Pohjois-Espanjan kauneimmat luontonäkymät, mutta näkyvyys oli välillä jokseenkin huonohko.. ;) mutta ah sitä ihanuutta kun tuo sumu hälveni aikanaan..yksikään puhelimella hätäisesti napattu kuva ei onnistunut, joten hain fiiliskuvan googlesta.

 

Kuva googlesta

 

Aika lyhyitä oli meidän ajomatkat paitsi siirtyminen lännestä itään päin, noin 600km. Välillä käytiin sitten pysähtelemässä rantakaupungeissa ja jaloittelemassa. Alemmassa kuvassa Gijónin rantaa.

 

 

 

Oltiin saatu vinkki valokuvaajakaverilta, että Picos de Europa olisi matkalla katsomisen arvoinen. Pieni ongelma vain oli kun välihyppyyn olisi ollut ylimääräistä aikaa pari tuntia ja alue oli monien satojen kilometrien mittainen eikä oikein tiedetty mistä ajaa jotta olisimme löytäneet "parhaille paikoille". Upea alue kyllä kerrakseen kaikki mitä ehdittiin nähdä, ehdottomasti vierailun arvoinen. Kuvia ei taas saanut otettua joten google-haku auttoi. Nämä vuoret olivat muuten ne jotka aikanaan Amerikasta tulleet laivueet ensimmäisinä mereltä huomasivat.

 

 

Kuva Googlesta

 

 Taas piti jaloitella välillä ja nähtiin vaan pikkukyltti tien varressa, playa, ranta, joten ajeteltiin että käydään nyt sitten hengittelemässä vähän meri-ilmaa ja sieltähän löytyikin oikein kiva paikka keskeltä ei mitään.

 

 

 

 

Kattokaa taas noita hortensioita!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ravintolalta rantaan päin kävellessä sain nähdä taas niitä kaipaamiani Suomi-maisemia. Muutenkin tällä reissulla sain tyydytettyä sen kyteneen Suomi-kaipuun; oli vihreää ja vehreää, keskimäärin +15 astetta ja satoi. Joten tällä pärjää taas ainakin ensi kesään, koska talvella mua ei sinne saa ellei joku kuole.

 

 

 

 

 

 

 

Ja mitäs sieltä löytyikään, ihana, rauhallinen uimaranta jossa oli juuri sopivasti laskuveden aika ja päästiin tepastelemaan pitkälle vesirajaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mies löysi mulle hiekasta kiven johon oli porautunut ajan saatossa reikä, taidan tehdä tästä korun itselleni.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja matka jatkui...välillä kurkittiin matkan varrelle osuneisiin sympaattisiin muutaman sadan asukkaan kyliin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1. osan matkakertomuksesta (Santiago de Compostela) voit lukea TÄÄLTÄ!

 

2. osan matkakertomuksesta ( A Coruña) voit lukea TÄÄLTÄ!